Kuka oikeasti olen… mitä asioita ajan ja arvostan? Miten kohtelen muita ohmisiä? Miten hoidan arkipäiväiset asiat? Niimpä… oletteko koskaan miettineet? Harva oikeastaa edes tuntee itseään kovin hyvin, mutta kuinka moni käyttää aikaa itsetutkiskeluun. Voin kertoa, että minä! 🙂 Jos lähden ajattelemaan tätä omalta kantiltani ymmärrätte ehkä vähän ajatusmaailmaani.
Heti aluksi haluan huomauttaa, että kerron omista mielipiteistäni ja ajatusmaailmastani, ja haluan näillä kuvilla herätellä teitä lukijoitani, että tälläisten asioiden pohtiminen omalla kohdalla voi vain ja ainoastaan viedä itsenne tuntemista eteenpäin. Kukaan ei ole samanlainen kuin joku toinen ja sen takia kannattaakin lukea tekstejä suodattimella. Miettiä asioita syvemmin…
Monet läheisistänikään eivät usko, että miten minulla riittää aikaa pohtimaan näin paljon. Eivätkä edes tiedä kuinka paljon pohdin asioita. No.. olen huomannut, että mitä enemmän käyn läpi tekemiäni ratkasuja myöhemmin ja muutenkin luonnettani, niin sitä paremmin olen alkanut oppimaan tuntemaan itseni. Nyt en tarkoita pintapuoleista tuntemista… kyllä olen aina tiennyt mistä tykkään jne.. mutta olenko miettinyt, että miksi tykkään, no… ennen en niinkään.
Koska kirjoitukseni pohjautuvat hyvinkin paljon treenaamiseen niin puhun tästäkin asiasta sen kautta, vaikka tämä liittyy kaikkeen mikä elämänsarakkeella liikkuu. Jokainen on varmasti pohtinut motiivejaan treenaamiseen. Itse usein mietin tätä sisukkuutta ja periksiantamattomuutta treenaamiseen liittyen. Jokaisen sarjan ja yksittäisen treenin haluan tehdä mahdollisimman hyvin, jos huomaan etten anna kaikkea itsestäni, en ole tyytyväinen. Tässä herää pieni perfektionisti vaikka muussa elämässä en sitä todellakaan ole. Samalla olen hyvinkin tyytymätön huonoihin tuloksiin.. kunnianhimo ja kehittymisenhalu ovat niin suuria. No mistä nämäkin johtuvat.. jos mietin vaikka muutama vuosi taaksepäin omaa koulunkäyntiäni, ei tälläistä taitelua ollut aineopetuksissa, jotka eivät kiinnostaneet minua. Tyydyin niissä keskinkertaisuuten mutten huippuun.. outoa jopa myöntää tämä.. mutta se on fakta! Olisi aika upeaa kanavoida sama asenne mikä minulla on urheiluun niin kaikkeen muuhunkin elämään, mutta en tiedä onko se edes mahdollista. Asian tiedostaminen on kuitenkin askel eteenpäin ja samalla itsensä tunteminenkin paranee. Kun tiedostaa asioista, että miten hoitaa ne, on helpompi vaikuttaa niihinkin asioihin mitkä tuntuvat itselleen ylitsepääsemättömiltä.
Itsetutkiskelussa on kuitenkin ihan turha lähteä vertaamaan itseään muihin. Muiden vahvan itseluottamuksen/tuntemisen voi huomata helposti ja voi mietttiä silloin, että kannattaisiko omaakin kehittää, mutta vertaaminen muuten on turhaa. Olemme kaikki niin erilisia ja ajattelemme eritavalla. Jokaisen pitää muokata itselleen sopiva tapa esimerkiksi tutustua itseensä ja parantaa itsetuntoa. Muiden ihmisten arvostelu kertoo omasta mielestäni hyvinkin paljon tästä henkilöstä… hän ei todellakaan ole sinut itsensä kanssa, koska yrittää kaikin keinoin näyttää paremmalta kuin muut ja lisäksi hän ei ole löytänyt itseään. Tämän takia jokainen voi vain jättää kyseiset henkilöt omaan arvonsa, koska tietävät olevansa vahvempia. Kukaan terveitsetuntoinen henkilö ei arvostele muita tai pidä itseään parempana kuin muut.
Vielä palaten urheiluun.. Saan usein viestiä liittyen treenaamisen aloittamisen hankaluuteen ja perässä on ainakin 10 eri syytä miksei aloittaminen onnistu. Sanoin kerran ihan suoraan yhdelle nuorelle naiselle, että luottelit juuri 10 eri syytä mikset voi treenata niin kannattaako silloin edes treenata. Hänelle tuli isoin pala kakkua siinä vaiheessa kun nosti stressi tasoaan näillä keksityillä syillä.. eikä hän vain katsonut peiliin ja sanonut itselleen, ettei minulla ole motivaatiota. Tässä ehkä karkea esimerkki, mutta minusta kuvaa hyvin myös itsensätuntemista ja tutustumisen kautta asian myöntämistä.
Ei treenaamista tai mitään muutakaan asiaa elämässä voi toteuttaa ilman, että tuntee itsensä. Kukaan ei voi motivaatiota mistään tähän heittää.. esikuvalliset persoonat voivat motivoida sinua jatkamaan tai aloittamaan, mutta se tärkein motivaatio toteutukseen on meidän sisällämme. Ilman itsensätuntemista sitä on vaikea kaivaa ulos, mutta jos oikeasti on halua niin sieltä kaikki on lähtöisin.
Voisin tätä asiaa pohtia vielä vaikka kuinka paljon enemmän ja monesta eri näkökulmasta, mutta silloin ehkä jo teidän lukeminen kävisi pitkästyttäväksi. Kiteytettynä…
Tutustukaa itseenne, tehkää asioita jotka tuntuvat teistä hyvältä.. Pitää muistaa elää omaa elämää, koska toisen elämän eläminen ei voi pidemmän päälle olla kenellekään palkitsevaa.
Upeaa tiistaita ja Oonan päivää kaikille 😉 <3
