Terve urheilu

10559913_10152572691629933_5624504182674593243_n
Kuvaaja: Sami Siilin Fitnesstukku magazine

Muutamat lukijoista tietävätkin jo urheilutaustani, mutta voisin vielä hieman lyhyesti avata sitä… “Syntynyt lenkkarit jalassa” lukee monissa artikkeleissä mitä minusta on kirjoitettu, tietenkin humoristisena ilmauksena tarkoitetaan, sitä että pienestä pitäen urheilu on vieny minua eteenpäin. Satubaletista kaikki alkoi, mikä ei todellakaan ollut oma lajini.. en pysynyt muiden lasten mukana vaan juoksin ympäri salia pää kolmantena.. eli käytännössä häiritsin samalla muiden harjoittelua. Tämä laji jäi lyhyeen jonka jälkeen menin yleiurheilun maailmaan ja samalla kävin telinevoimistelukerhossa. Yleisurheilussa kovimpia lajejani oli 100m ja pituus.. 6 vuotta ehdin yleisurheilua harrastaa ja telinevoikka jäi alkeisiin. Äitini kehotus oli harrastaa jotain muuta, sillä hän kärsi voimisteluajoillaan lukuisia loukkaantumisia.

Yleisurheilun jälkeen löysin fudiksen, jota olin jo monta vuotta pelannut harrastemielessä poikien kanssa. Fudikseen rakastuin heti ja samalla aloin treenaamaan karatea. Harjoituksia, pelejä ja kisoja alkoi olemaan liikaa, joten 5 vuoden aikana saavutin sinisen vyön karatessa ja sitten jouduin tekemään valinnan fudiksen ja karaten välillä. Joukkueurheilu vei voiton!

Jalkapalloa pelasin yhteensä 12 vuotta, kokien piiri-, alue- ja katsauksen maajoukkueesta sekä pelasin 4 viimeistä pelivuottani  Fc Hongan naisten liigajoukkueessa. Nämä neljä vuotta eivät kohdallani olleet kuitenkaan sitä mistä olin unelmoinut. Kärsin näiden 4 vuoden aikana myös 4 polvileikkauksta. Kaikista kuntouduin vaikka ensimmäisellä kerralla tilanne näytti jo nuolta kohti pelikatsomoa ja lopetusta fudiksesta.

Vaikka tein kaikki kuntoutuksen eteen, jäi takaraivoon kuitenkin arvet. Tilanne miten loukkaannuin ei ole koskaan haihtunut mielestä, tunnen edelleen kylmiäväreitä kun nään samanlaisen tilanteen peleissä tai koen sen itse. Myöskään se tunne kun polvi ei ole siinä asennossa kuin pitäisi välähtä satunnaisesti sekä mielessä, että unissa.

Monesti mietin, että miksi loukkaannuin! Tein kaiken urheilun eteen, söin terveellisesti, nukuin hyvin, venyttelin, harjoittelin niin hyvin kuin ikinä pystyin. Olin niin kurinalainen valmentajaa kohtaa sekä ureilijana kuin ikinä voi olla. En pysty käsittämään miksi loukkaannuin.

Vaikka olisinkin voinut jatkaa fudista, tein kuitenkin ison päätöksen ja lopetin. Urheilu ei kuitenkaan hävinnyt mihinkään. Siitä on nyt kaksi vuotta ja nyt olen tässä, jatkoin omaa terveellistä elämäntyyliäni sekä treenaan kahta kovempaa kuin koskaan ennen, mutta mikä minussa muuttui..? Kasvoin ihmisenä todella paljon, arvostan nykyään terveyttä aivan uudella tavalla ja jos jotain olen oppinut niin tiedän, että jos jotain haluaa sen voi saavuttaa, mutta siihen tarvitaan periksiantamatonta asennetta.

Tällä hetkellä tavoitteeni on jatkaa täysillä urheilemista, kokeilla sekä kokea kaikkia eri lajeja. En ole vain “fitnesskisaaja” vaan se on yksi osa kaikkea mitä teen. Kisaan jos siltä tuntuu, mutta aerobisia tai extreme lajeja en jätä sen takia, että keskittyisin vaan bodyfitnesin maailmaan. Tulevaisuuteni on valmennus puolella sekä muiden ihmisten auttamisessa ei kireissa biksuissa lavalla. 1937452_739606849438494_988584745314958981_n

Mutta palaten siihen mikä jäi harmittamaan loukkaantumisessa, kun nyt jälkeenpäin mietin, oli se että mikä sai minut loukkaantumaan. Oliko kyse huonoista tukilihaksista vai tilanteesta missä maalivadin yli hyppäsin ja laskeuduin väärin maahan. Jos olisin tiennyt miten ehkäistä loukkaantumista olisin tehnyt kaiken sen eteen. Mutta turha jossitella!

Hyviä asiaoita tapahtuu jos on tarkoitus, ja niin tapahtui myös tänä kesänä. Niin kuin aijemmin puhuinkin, jätti loukkaantuminen isot arvet polveen sekä sisäisesti mieleen. En tee koskaan kyykkyjä salilla, miettimättä polveani saati sitten missään muussakaan treenissä. Mikä on huojentavaa on se, että nyt asialle tehdään jotain, yhteistyö erittäin ammattitaitoisen fysioterapeutin sekä ureilijoiden testaajan Jarno Keskisen kanssa alkoi noin kuukausi sitten. “tavoitteena terve urheilu” on myös meidän tavoite, tähän liittyy myös erittäin tärkeä asia nimittäin testaaminen jonka avulla ehkäistään riskiä loukkaantua, tulen kertomaan tästä myöhemmin tarkemmin, ei ole nimittäin mikään pikku juttu! Saatte myös seurata vierestä miten jo loukkaantunut Oona pidetään mahdollisimman terveessä kunnossa!

Jos jotain kiinnostaa terve ja laadukas urheilu voi jo halutessaan tutustua KemedSportin sivuihin löytyy linkki tästä: www.kemed.fi

 

Antoisaa keskiviikko iltaa 😉